VISIO

Valtakunnan tasolla riistanhoitoyhdistyksiä toimii 295 ja metsästysseuroja karkeasti 2500. Pelkästään Keski-Suomessa on 21 riistanhoitoyhdistystä ja niissä 181 metsästysseuraa.

Metsästysharrastuksen jatkuvuutta pohdittaessa katse on kohotettava niin korkealle että nähdään aikahorisontin tuolle puolelle. Sen lisäksi että metsästäjiä ja ampumaurheilun harrastajia ympäröi koko joukko tahoja jotka ovat valmiita keinoja kaihtamatta tukahduttamaan jopa molemmat mainitut hienot harrastukset, on myös omintakeisia rakenteellisia ongelmia, jotka tulisi korjata ajoissa. Puolustusrakenteet on oltava valmiina ennen kuin vihollinen hyökkää.

 Rajamäen haulikkoratojen sulkeminen on tympeä esimerkki kuinka ei edes Laukaan kunnan hallinto tunne minkäänlaista moraalista vastuuta tai velvollisuuksia paikallisia haulikkolajien harrastajia kohtaan. Byrokraattisen despotismin keinoin haulikkoampujien harjoittelumahdollisuudet ovat evätty lajin harrastajilta jo vuosikausia, vaikka haulikkolajeissa on tuotu Suomeen vastikään olympiakultaa, ja savikyyhkyjen ammunta on vanhinta ampumaurheilukulttuuria ulottaen juurensa aina Ludvig XIV aikaan 1600-luvulle.

 On tunnustettava se tosiasia, että useimmat metsästysseurat kaipaavat kipeästi nuorennusleikkauksen. Pelkkään maanomistukseen kytkeytyvä metsästysseuran jäsenyys on aikansa elänyt. Tiedetään, että jo nyt on olemassa lukuisia metsästysseuroja joiden olemassaolo on voitu turvata ainoastaan avaamalla ovet ympäröivän yhteisön suurten asutuskeskusten metsästyksestä kiinnostuneille. Näin toimien on seuraan saatu uusia aktiivisia, monitaitoisia ja sitoutuneita jäseniä, joiden olemassaoloon seurojen tulevaisuus paljolti nykyisellään nojaa.

 Jotta metsästysseurojen toiminnan toimintaedellytykset kyettäisiin tulevaisuudessakin turvaamaan, toiminnan epäyhtenäisyyttä ja sirpaleisuutta on koottava yhdistämällä pienten yhdistysten voimavarat.  Toimintaa on myös kehitettävä kaikkia ikäryhmiä ja metsästäjiä: kuten jousi-, ansa-, houkuttelumetsästäjiä, sekä molempien sukupuolten eräharrastusten kiinnostuksen kohteita huomioivaan suuntaan.  Uusien jäsenten rekrytoinnin ja jäsenistön kouluttamisen on oltava kiinteä osa toimintaa. Maanomistajia on kannustettava osallistumaan seuran aktiviteetteihin ja metsästykseen, sekä tukemaan toimintaa vuokraamalla maitaan painottamalla metsästysseuratoiminnan kiistattomia hyötyjä maaseutuelinkeinoille ja metsätaloudelle: Vahinkoeläinten kirjo on jatkuvasti laajenemassa. Viljelyksiä ja taimikoita verottavia tulokaslajeja Keski-Suomessa ovat valkohäntäkauris, metsäkauris ja villisika. Voimakas kannan kasvu on tunnusomaista molemmille lajeille. Sen vuoksi varautuminen kantojen säätelemiseksi on alusta alkaen välttämätöntä.

 Tunnusomaista valistuneelle metsästysseuralle on aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu naapuriseurojen kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena kehittyvillä metsästysseuroilla on taata toiminnan elinvoimaisuus ja harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus sekä jatkuvuus. Päämäärä voidaan saavuttaa yhdistämällä henkilöresurssit, kehittämissuunnitelmat, taloudelliset voimavarat ja riistamaat. Laajentuessaan riistamaat muodostavat moni-ilmeisen biotyypin yhdessä monipuolista metsästämistä, riistanhoitotyötä, maaseutuelinkeinoja ja metsätaloutta tukevan toimintakulttuurin kanssa.

Yhdistysten perustajajäsenillä on usein vahvasti tunnepohjainen side seurojen perustamishistoriaan ja -vaiheisiin. Maanvuokrasopimuksista kilpailtaessa kommunikaatio-ongelmat pienten toisiaan lähellä toimivien metsästysseurojen välillä eivät ole harvinaisia. Menneet näkemyserot ja väärinkäsitykset on kyettävä heittämään romukoppaan ja katse on suunnattava vain eteenpäin. 

Voimavarojen yhdistämisen perustan luo jäsenten välinen luottamus ja keskinäinen lojaalisuus, sekä rikkumattomat suhteet naapuriseurojen jäseniin ja maanomistajiin. Prosessi yhteistyön syventämiseksi voidaan aloittaa yhteistyöhakuisten ja -kykyisten metsästysseurojen avainhenkilöiden muodostamissa yhteisissä aivoriihissä. Tavoitteita muovattaessa luottamushenkilöiden on otettava kaikkien osapuolien edut ja tarpeet huomioon. Kohtuuttomia vaatimuksia yhteistyön syventämisen ehdoiksi ei saa asettaa. Mikäli toisen osapuolen vaatimus saattaa aiheuttaa ilmeistä vahinkoa tai haittaa toiselle sopijapuolelle, sellaisesta esityksestä on tällaisissa keskusteluissa luovuttava. Yhteiseen näkemykseen perustuvien tavoitteiden ja toimintamallin muotouduttua, hankkeet viedään osallistuvien metsästysseurojen päätösvaltaisten kokouksien hyväksyttäväksi. 

Muodostuvan yhteisön jäsenille on tarjottava yhtäläiset oikeudet harjoittaa kaikkea sallittua metsästystä ja riistanhoitotyötä kaikkialla yhteistyössä olevien seurojen hallinnoimalla alueilla.

Läpinäkyvyys ja avoin tiedottaminen ovat yhteistyöhankkeiden keskiössä. Äänestystä edellyttävät ratkaisut voidaan tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, elleivät seurojen säännöt muuta edellytä.

Muodostuvan yhteisön johtohenkilöt sitoutuvat pitämään yllä ystävällistä ja ulospäin suuntautunutta vuoropuhelua naapuriseurojen kanssa ja suhtautumaan avoimesti ja aktiivisesti pyrkimyksiin yhteistyömuotojen syventämiseksi. Ystävyysottelut, sekä aktiivinen osallistuminen riistanhoitoyhdistysten ja Suomen metsästäjäliiton järjestämiin tilaisuuksiin tarjoavat mainiot puitteet verkostoitumiselle ja ystävällisten suhteiden edistämiselle.

Lauri Nevalainen