Hirvikantaamme pitää pienentää

Hirvikanta on kestämättömän korkealla tasolla metsätalouden ja taimikkotuhojen kannalta. Liikenneonnettomuudet ovat kannan vahvistuttua selvästi lisääntyneet. Lisäksi hirvikanta kasvaa yhä maakunnan pohjoisosissa.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2015 hirvitalousalueiden tavoitekannaksi 2,5–3,5 hirveä/1000ha vuodelle 2016. Naaraiden osuus saisi olla enintään 1,5-kertainen uroksiin nähden.

Tavoitteet asetettiin laajapohjaisen sidosryhmäkuulemisen ja sidosryhmäkokouksen johtopäätöksenä, johon kaikkien osapuolien tuli sitoutua. Kumpikaan tavoite ei ole toteutunut, varsinkaan maakunnan pohjoisosissa.

Syksyn 2015 metsästyksessä kaadettiin siis vasatuottoa vähemmän hirviä ja vieläpä urosvoittoisesti. Naaraiden osuus onkin lähes kaksinkertainen uroksiin verrattuna viime syksyn jahdin jälkeen.

Emävoittoinen hirvikanta aiheuttaa suuremmat tuhot taimikoille kuin vastaavan kokoinen luonnollinen hirvikanta, jossa lehmä/sonni -suhde on luonnollinen tai korkeintaan 1,5. Naaraiden mukana kulkee vasoja, jotka porukkana aiheuttavat paikallisesti isompia tuhoja kuin yksinään kulkevat hirvet.

Hirvikantaa onkin tulevan syksyn jahdissa verotettava erittäin voimakkaasti. Lisäksi on keskityttävä vahvasti naaraisiin/lehmiin.

Liikenneonnettomuudet korreloivat hyvin hirvikannan kanssa. Hirvionnettomuuksia tapahtui vuonna 2015 Keski-Suomessa 142. Määrä on selvästi edellisvuosia suurempi.

Hirvieläinkolareissa loukkaantui 23 ihmistä ja yksi menehtyi. Hirvikanta on vaarallisen korkealla myös liikenteen turvallisuuden kannalta.

Liian korkea hirvikanta vaarantaa ja on jo vaarantanut metsätalouden kannattavuuden monella tapaa. Valtakunnan metsien inventointien (tehty 11 kertaa) mukaan hirvituhoja on joka kolmannessa männyntaimikossa ja joka kuudennessa männyntaimikossa laatu on alentunut hirvituhojen vuoksi.

Lisäksi kuusta joudutaan istuttamaan liian karuille maapohjille hirvituhojen välttämiseksi. Koivun viljely on lähes loppunut, vaikka puulajin vaihto uudistushakkuun jälkeen olisi hyvä keino torjua luontaisesti kuusen juurikääpätuhoja.

Kuluvana keväänä hirvilupia tulee hakea niin paljon, että metsästäjät pystyvät syksyn jahdissa laskemaan hirvikannan jokaisella hirvitalousalueella yhteisesti asetettuun tavoitteeseen eli 2,5–3,2 hirveen tuhannella hehtaarilla. Lisäksi hirvikanta on saatettava luonnollisemmaksi eli kohdistettava kaadot voimakkaasti emiin/lehmiin/naaraisiin.

Se, että kaikki haetut luvat tulisi käyttää syksyn jahdissa, ei ole tarkoituksenmukainen toimintatapa.

Kun halutaan jahdin onnistuvan hyvin, saatujen hirvilupien käyttöasteen ei tarvitse olla 100% eikä edes 90%. Kun keväällä jokainen seura on hakenut riittävästi lupia, jahdin kestäessä kantaa voidaan verottaa tarpeen ja suunnitelman mukaisesti. Tällöin päästään hirvikannan tavoitteeseen niin määrien kuin rakenteenkin osalta.

Riittävän suuren lupamäärän hakeminen on siis välttämätöntä, koska syksyllä lupia ei voida enää lisätä kesken metsästyksen, jos hirvikannan havaitaan metsästyksen kuluessa olevan keväällä oletettua suurempi. Tässä tarvitaan metsästäjiltä ja myös sidosryhmiltä ajattelutavan muutosta.

Esitämme metsänomistajien ja sidosryhmien vahvana vetoomuksena kaikille maakunnan metsästäjille, metsästysseuroille, riistanhoitoyhdistyksille ja riistakeskukselle, että hirvilupia haettaisiin nyt riittävästi. Vain näin voidaan varmistaa onnistunut jahti ja asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Hirvilupia tarvitaan tänä vuonna siis huomattavasti edellisvuosia runsaammin.

Pirjo Luotola, puheenjohtaja

Ilpo Pentinpuro, toiminnanjohtaja, Mhy Keski-Suomi

Pauli Rintala, kenttäpäällikkö, MTK Metsälinja